lauantai 22. syyskuuta 2012

Hakutreenit ja Pikkuinen metsäretki

Posee mudi-tätien kanssa
Muutama päivä sitten Iitu pyysi minua ja Ninniä tulemaan heidän hakutreeneihin maalimieheksi ja Ninnikin voisi vähän jotain kokeilla. Suostuin oitis, sillä olen ollut ennenkin haussa ennen Ninniä. Iitu kävi hakemassa meidät ja Ninni matkusti taas hienosti häkissään koko matkan. Aluksi menimme talaamaan alueen. Iitu näytti minulle joitakin piiloja ja vähän jänitti, että löytäisinkö oikeaan piiloon, mutta väärään piiloon meneminen ei olisi haitannut

Onnin kanssa täällä nukutaan päikkäreitä ;)
Aluksi otimme Liinu mudin. Ninni sai odottaa autossa siihen asti, että omavuoro tulisi. Liinulla meni mielestäni hienosti ja sain myös mennä piiloon. ;) Sitten Päätimme ottaa Ninnin. Ninni juoksi edellä ja oli aivan innoissaan. Harjoitelimme, sillä tavalla, että kävelemme remmissä ja yhtäkkiä jonkun kuussen tai puun takaata löytyy ihminen. Aluksi Ninni ei oikein ymmärtänyt, mutta ihan hyvin niin pieneksi nähden. ;)

Treeneihin tuli myös Veikko ja Vinka mudit ja heidän omisitajansa Aino. Otimme Vinkan seuraavaksi. Sain mennä silloinkin piiloon ja Vinkalla meni myös hyvin ja minäkin löysin oikeisiin piiloihin. Seuraavaksi oli Veikon vuoro. Pääsin taas menemään piiloon ja kaikki meni hienosti ja Veikko löysi minut. ;) Viimeisenä muttei vähäisinpänä oli kukapas muu, kuin Manta. Mantakin hoisi hyvin hommansa.
Ninni on ollut näin pieni
Treeneissä huomasin kuinka erillaisia tekniikoita oli haussa ja kuinka eri koirat toimivat. Minulla oli tosi kivaa ja varmasti Ninnilläkin. Kyllä ilalla taas uni tuli.

Käytiin myös äidin kanssa ihan muutama päivä sitten Metsässä ja koirat tietenkin mukana. Ninni oli reipas ja uskaltautui jo vähän kauemmas juosemaankin, mutta Onni piti koko ajan Ninniä silmällä. Kävelimme ihan tavallisesti metsässä ja etsimme sieniä ja yhtäkkiä Onni alkoi juosta yhdessä kohtaa edes takaisin ihan kuin olisi etsinyt jotain. Ja sitten ymmärsin, että sehän etsi Ninniä,mutta Ninni oli jo minun luonani.

Seuraavan kerran. kun Ninni oli juoksemassa hieman kauemmas Onni murahti sille ja hätyytti sen takaisin memidän luoksemme. Se oli kyllä hauska tilanne ja siinä huomattiin, että kyllä Onnikin Ninnistä välittää. Näiltä reissuilta ei tullut kuvia. (Kamera unohtui)

2 kommenttia:

  1. Kuvista: mudit kerjää palkintoja, mutta Ninni tekee töitä!
    Ninni näyttää aina vaan lelukoiralta. Ja miten se onkin niin valkoinen?
    Kylläpä Onni onkin ihan kunnon turvasetäkoira. Ninnin onni on oma Onni:D

    VastaaPoista
  2. Kiva kuulla että Onni on ottanut Ninnin omakseen :) Ninnille onkin jo kertynyt hurjasti kokemuksia, kun on päässyt jo hakumetsällekin!

    VastaaPoista