Lähdettiin 8.6. eli lauantaina kohti Porvoon erkkaria. Ninni matkusti taka penkillä minun ja Alisan välissä. Kun saavuimme paikalle menin heti ensimmäisenä etsimään Ninnin kasvattajan Tarjan jolle halusin näyttää Ninniä. :) Emme viipyneet kauaakaan erkkarissa, koska emme jaksaneet jäädä odottamaan valkoisten käppänöiden kehää. Päätimme lähteä Peten koiratarvikkeeseen shoppailemaan koirille kaikkea kivaa. ;) Ihme en löytänyt mitään ostettavaa, mutta jälkikäteen olen ihan tyytyväinen etten ostanut mitään turhaa. Peten koiratarvikkeen jälkeen matka jatkui kohti Mikkeliä. Ninni nukkui sylissäni ihan rauhassa koko matkan.
Kun vihdoin olimme perillä Ninni ja Jiri alkoivat painia. ( jos en ole aikaisemmin maininnut blogissa niin Jiri on musta, Ninniä 2 kuukautta nuorempi kääpiösnautseri.) Jiri oli jo kasvanut Ninniä isommaksi, mutta eihän se mitään haitannut. Ne onkin paninut ihan koko ajan kun ollaan oltu täällä Mikkelissä. :)
Me olimme ajateltu mennä juhannukseksi mökille ja tietty ottaa koirat mukaan, että ne saa juosta vapaina ja nauttia myös juhannuksesta. Kun Ninni pääsi ulos autosta se ei heti ymmärtänyt, että nyt sai juosta, mutta Aatu ja Jiri näyttivät sille tien mökille. Oli niin ihanaa nähdä, kun Ninni nautti kun se sai juosta ja temmeltää vapaasti. :DMökillä olivat myös serkkumme Paavo (6v.) ja Viljo (3v.) ja heidän perheensä ja myös heidän koiransa Nuno joka on berninpaimenkoira ja joka rakastaa uimista! Me ajattelimme nukkua teltassa molemmat yöt jos sää vain sallisi ja niin me nukuimmekin. Ninni nukkui koko yön ihan samassa asennossa minun vieressä. Sekin oli aika puhki.
Seuraavana aamuna Ninni oli taas virkeänä menossa. Me halusimme lähteä Alisan ja Paavon kanssa soutamaan, mutta ei viitsitty ottaa Ninniä tai muita koiria mukaan. Mutta, kun Ninni jäi katselemaan rantaan ihmeissään kävimme koukkaamassa sen laiturin päästä mukaa pelastusliiveillä varustettuna. Ninni nautti se tykkäsi ja alkoi hetken kuluttua nukkua. Kun katsottiin kokkoa illalla se nukkui sylissäni. Kaiken huipuksi ne saivat ruuan kanssa keitettyjä kuoreita!! Parta vaan haisi pahalle, mutta se on sitä elämää! :) Uimisesta Ninni ei ollut kovin innostunut, vaikka pari kertaa kannoinkin sen järveen.
Kävimme yhtenä päivänä rannassa jossa on hyvä uittaa koiraa ja ihmettelin, kun Ninni seurasi minua uskollisesti perässä ja ui kuin uikin!! Ja toisen kerran, kun olimme vain päivän mökillä silloinkin se tuli uimaan ja soutelemaan. :) Sunnuntaina lähdetään kotia kohti Ninnillä ja Jirillä tulee varmasti ikävä toisiaan. :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti